Astalo Astalo lyö takaisin.

luokkasota

Vappupuhe

Pidetty 1.5.2018 muistokäynnillä punaisten puolella taistelleiden, kaatuneiden ja vankileireillä tuhoutuneiden muistomerkillä.

Tänä vuonna tuli 100 vuotta täyteen Suomen työväenluokan noususta valtaa vastaan, ja siitä valtavasta tragediasta johon tämä johti. Tänä keväänä näitä tapahtumia on muisteltu paljon, ja se kuinka muistellaan kertoo paljon.

Sisällissota-käsitteestä vihdoinkin perinteiseen, tosiasialliseen Vapaussotaan

Sanan vapaudesta taistellaan edelleenkin. Liberalistisen valtavirran perinteisesti alkuaankin kansallista Vapaussota- käsitettämme vuodelta 1918 ollaan vääntämässä yksioikoisesti vaan yleisesti väenväkisinkin pelkäksi ”sisällisosodaksi”.

Mikä on sisällissodan oikea nimi?

Suomen sisällissodan alkamisesta tuli tänään kuluneeksi 100 vuotta, sillä 27.1.1918 punaiset määräsivät joukkonsa liikekannalle, tosin jo tätä ennen oli ollut sotilaallista toimintaa sotaan liittyen. Sota koskettaa merkittävää osaa suomalaisista oman suvun historian kautta, näin myös minun kohdallani. Oma elämäni oli vaakalaudalla ainakin kahteen kertaan vuoden 1918 aikana: esimerkiksi kuolema kävi läheltä valkoisten puolella taistellutta isäni isää, sillä taistelussa luoti viisti hänen poskeaan jättäen siihen arven.

LUOKKASODAN ALUSTA 100 VUOTTA JA AUSCHWITZIN KAUHUN PÄIVIEN LOPUSTA 73 VUOTTA!

 

LUOKKASODAN ALUSTA 100 VUOTTA JA AUSCHWITZIN KAUHUN PÄIVIEN LOPUSTA 73 VUOTTA!

Hämeenlinna/Janakkala

Suomi 100 vuotta ja kommunismi 100 vuotta

Samalla kun Suomi vuonna 2017 täyttää 100 vuotta, eräs toinenkin institutio täytää samat 100 vuotta. Kommunismi nousi Venäjällä valtaan lokakuun vallankumouksessa vuonna 1917 ensimmäisenä valtiona maailmassa. Ainakin muistamisen, jos ei niinkään juhlimisen aihe, sekin.

Pitkään hallinnut tsaari Nikolai ll  kukistettiin ja valtaan nousivat Leninin johtamat bolshevikit. Maa ajautui pitkään sisällissotaan, joka loppui vasta vuonna 1921. Näistä tapahtumista on katsottava kommunismin valtaan nousun alkaneen.

Mellakoihin on enää viisi päivää

Siihen on enää pari päivää. Itsenäisyyspäivään nimittäin. Suomen tasavallan presidentin järjestämä itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto eli linnan juhlat on ollut jo pitkään koko kansan yhteinen kiinnostuksen kohde, joka vetää television ääreen ihmisiä aina mummoista ja vaareista lastenlapsiin. Lehtien muotikriitikot arvioivat innoissaan presidentin vieraiden pukuvalintoja, kun taas toisia kiinnostaa enemmän  se, kuka kenenkin kanssa liikkuu ja minne juhlien jatkot lopulta heidät vievät. 

Vappupuhe

Pidetty 1.5.2015 muistokäynnillä punaisten puolella taistelleiden, kaatuneiden ja vankileireillä tuhoutuneiden muistomerkillä.

 

Hyvät ystävät ja toverit,

Sodassa ja marttyyriudessa ei ole mitään ihailtavaa. Sota on aina kamala asia, olivatpa sotivat osapuolet ketä tahansa, mistä syistä tahansa. Vuonna 1918 käytiin Suomessa sisällissota. Tämä oli myös harvinaisen selvästi luokkasota, jossa työväenluokka kävi esivaltaa vastaan.
 

Ääriliikepuhe tappaa


Lauantain itsenäisyyspäivään varustautuva poliisi on jälleen kerran nostanut esiin huolensa ääriliikkeiden toiminnasta. Helsingin Sanomat nielee purematta ääriliikeretoriikan ja uutisoi lauantain mielenosoituksista otsikolla: ”Ääriliikkeet marssivat itsenäisyyspäivänä – poliiseja haalittu maakunnista Helsinkiin.”

Nato-skandaalin todelliset syyt

Mikko Elon blogissa on hyvää turinointia NATO-skandaalin ympäriltä ja jos on innokas, kannattaa tutustua kommentointiin. Mieltäni jäi kuitenkin painamaan se, etten nähnyt kenenkään puhuvan siitä, mistä pohjimmiltaan on kysymys!

Yhteiskuntarauha uhattuna, siksikö NATO apuun?

Si vis pacem, para bellum, jos haluat rauhaa, varaudu sotaan.  Barbaarinen käsitys rauhasta. Vasemmistolaiset on jankuttaneet ja jankuttaneet että paras tae rauhaan on tasa-arvo ja jos sitä ei ole, jos tuloerot kasvaa liikaa, yhteiskuntarauha on uhattuna.

Historiasta löytyy esimerkkejä luokkasodista, veljessodista, sisällissodista ja niitä esimerkkejä löytyy parastaikaa eri maapallon kolkilta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä