Astalo Astalo lyö takaisin.

Vallankumous Facebookissa?

Teksti: Suvi Auvinen ja Antti Rautiainen

Uuden hallitusohjelman myötä sosiaalinen media kuohuu. Erilaisia kampanjoita, ryhmiä ja tägejä syntyy kuin sieniä sateella. Facebookiin spontaanisti syntyneet ryhmät ja siellä järjestetyt mielenosoitukset ovat useasti kyenneet reagoimaan nopeammin kuin institutionaaliset kansalaisjärjestöt. Kuten A-ryhmä otti kantaa ei lukukausimaksuille-mielenosoitukseen toukokuun lopussa, olet itse paras edunajajasi. "Tarvitaan vanhat järjestörajat ylittävää solidaarisuutta ja spontaania, edunajojärjestöistä riippumatonta suoraa toimintaa. Vastarinnan on saatava uusia muotoja, ja sen on kyettävä iskemään silloin kun sitä pystytään vähiten odottamaan. ”

Kaikista hyvistä puolistaan huolimatta järjestäytyminen sosiaalisessa mediassa ei kuitenkaan ole oikotie onneen, vaan siinä on omat sudenkuoppansa.

Nettivaikuttamisessa on samanlaisia harhaisia piirteitä kuin vaalirituaalissakin. On kovin helppoa klikata itsensä osallistumaan mielenosoitukseen, allekirjoittaa nettiadressi, liittyä ryhmään tai jakaa vihaisia meemikuvia – ja kuvitella vaikuttaneensa. Gil Scott-Heronin kuolematon lausahdus ”vallankumousta ei televisioida” voidaan nykyajalle kääntää muotoon ”vallankumoukseen ei klikata Facebookissa 'osallistuu'”. 

Somessa mouhottaminen ei yksin vaikuta mihinkään. Yle teki 1.6. uutislähetykseensä jutun somessa nousseesta raivosta uutta hallitusohjelmaa koskien. Jutussa käsiteltiin ilmiötä hyvin neutraaliin ja toteavaan sävyyn, mutta Facebookin ryhmissä Yle nähtiin välittömästi valtion vasallina, ryhdyttiin kirjoittamaan vastinetta ja todettiin ”kunhan saadaan tarpeeksi nimiä adressiin, kyllä Ylenkin kelkka vielä kääntyy”. 

Millaisia ”vaikuttamisen” muotoja some sitten tarjoaa ja mikä niissä on vikana?

 

1. Adressit

Nettiadressit ovat vesitetty versio jo itsessään huonosta kansalaisaloitesyteemistä ja niiden kerääminen sijoittuu korkealle turhimpien puuhien listalla. Adressi ei ole laillisesti sitova. Suosituimman adressipalvelun, adressit.comin kaikkien aikojen suositui adressi on kerännyt yli 200 000 allekirjoitusta – ja käsittelee 7 päivää lehden boikotointia tämän julkaistua Loordin kuvan ilman maskia. Vuonna 2012 on kerätty 90 000 nimeä ministeri Räsäsen erottamiseksi. Vaikutus? Nolla.

 

2. Valitusryhmät

Someen on syntynyt nopealla aikataululla ryhmiä, jotka keskittyvät valittamaan asioiden tilasta. Tyytymättömyys on ymmärrettävää, mutta mikäli ryhmän pohja on liian maailmoja syleilevä, ei se voi koskaan saada aikaan mitään merkittävää toimintaa. ”Tänne ovat tervetulleita keskustelemaan nekin, jotka pitävät hallitusohjelmaa hyvänä”, toivottaa eräskin ryhmä. Ryhmissä syntyy helposti myös illuusio ryhmän laajemmasta kannatuksesta kuin todellisuudessa on. Ryhmiin saatetaan lisätä ihmisiä näiden tietämättä, ryhmiä on helppo seurata eri syistä, ja vaikka kolmen tuhannen hengen ryhmä saattaa kokemattomista ihmisistä kuulostaa isolta, ei siellä välttämättä ole enempää kuin kymmenen jäsentä jotka ovat riittävän yksimielisiä järjestääkseen toimintaa. Keskustelu itsessään ei johda mihinkään, usein se on vain tapa päästää ulos kuumaa ilmaa jotta kaikki voisivat jatkaa kuten ennenkin. Jos valittaa aamusta iltaan Facebookissa siitä miten kurjasti asiat nyt ovat (tai riitelee täysin eri mieltä olevien ihmisten kanssa samoista aiheista), ei oikealle toiminnalle jää aikaa. Liian laajat pohjat ja valittamiseen toiminnan sijasta keskittyvät ryhmät pikemminkin estävät protesteja kuin edistävät sitä.

 

3. Somemielenosoitukset

Mielenosoituksissa voi toistua sama harha kuin ryhmissä: jos mainostus hoidetaan vain somessa vailla mitään laajempaa verkostoa tai tuttuja toimijoita, voi käydä niin että tuhannet ihmiset klikkaavat ”osallistuvansa” tapahtumaan, vaikka todellisuudessa paikalle päätyy pari sataa tyyppiä. Hallituksen vastustamiseen tarvitaan laaja liike, joka todella tulee kadulle eikä vain ”ole hengessä mukana”. Somessa voi myös törmätä toinen toistaan erikoisempiin ideoihin. Tähän asti oudoimmassa ”mielenosoituksessa”kehotetaan menemään yksin metsään piirtämään.

 

Hallitus on päättänyt, että köyhiltä leikataan suhteellisesti enemmän kuin rikkailta. Maksumiehiksi ovat joutuneet kaikki köyhät, yhtälailla opiskelijat, työttömät, lapsiperheet kuin eläkeläisetkin. Kaikkien eri ryhmien on ymmärrettävä yhteinen intressinsä, ja se voi olla vain hallituksen pakottaminen eroamaan. Tähän tuskin riittävät mielenosoitukset, mutta ne ovat hyvä tapa luoda mielialaa suotuisaksi yleislakolle. Monta pientä, keskinkertaisesti järjestettyä mielenosoitusta yksittäisten leikkauslistan kohtien tiimoilta voi viedä ihmisten voimavarat ja vaikeuttaa laajan liikkeen luomista. Aika ja tilanne ovat otollisia yhteisrintamalle leikkauspolitiikkaa ja hallitusta vastaan, mutta sellaista on mahdoton organisoida vain netissä.


On hienoa, että protestimieliala hallituksen valmistelemaa tulonsiirtoa vastaan leviää perinteisten aktivistikuplien ulkopuolelle. Some voidaan valjastaa sosiaalisten liikkeiden työkaluksi ja se on tehokas tapa levittää kutsuja, keskustella ja agitoida. Vallankumous kuitenkaan tuskin alkaa Facebookissa, vaikka se sitä voi hyödyntääkin. Olemassa olevat verkostot voivat organisoida yhteisrintamia ja tiedottaa näiden liikkeistä someissa, tavoittaen ihmisiä joita perinteiset verkostot eivät tavoittaisi. Yhdysvalloissa on nähty jo tapauksia, joissa ihmiset ovat Twitterin kautta organisoituneet nopeasti sulkemaan teitä esimerkiksi poliisiväkivaltaa vastustavissa tapauksissa. Tiedon levittämiseen somet ovat korvaamaton kanava. Liikkeiden on kyettävä järjestäytymään somen ulkopuolella ja sitten vietävä taistelu näkyviin myös someen – ei toisin päin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Niko Sillanpää

Ostaisivatko kirjoittajat vallankumouksensa osakkeita?

Facebook Inc-A
FB: Consolidated Issue Listed On NASDAQ Global Select

Last $81.91 USDChange Today -0.25 / -0.30%

http://www.bloomberg.com/research/stocks/snapshot/...

Atte Korhovuo

Tässä on ilmeisesti kyseessä monelle menestystarinalle tyypillinen
"yksi askel taaksepäin, jotta......päästään tappamaan bandin sisäisten ristiriitojen vuoksi toisiamme"

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

No niin Suvi mikä tässä oikein maksaa - mun luoma juttu E-liike.net on sellainen, että jos saa hieman apuja niin alkaa tapahtua. Ongelma on se, että a) todellisia vallankumouksellisia on noin 0,01 % niistä, jotka kuvittelee olevansa vallankumouksellisia. Loput 99,99 % on valittajia joilla ei mitään ratkaisua ongelmiin. b) noista 0,01 % jokainen ajattelee että se oma juttu pitää saada yksi yhteen toteutettua. Menee vaikeaksi. Mutta käypä surfaamassa anyway ja laita tuntemuksia - https://m.facebook.com/groups/1454345801529572

Pekka Rintala

"Maksumiehiksi ovat joutuneet kaikki köyhät, yhtälailla opiskelijat, työttömät, lapsiperheet kuin eläkeläisetkin."
Valtio tekee fiksusti kun leikkaa lähinnä niitä rahoja mitä se on itse jakanut pois. Hyvä, että itse tienatut rahat jätetään rauhaan. Opiskelijat, työttömät ja osa eläkeläisistäkin saavat pelkästään tulonsiirtoja.

Mirja Lähteenmäki

Hei!
Minä olen maksanut veroja tälle valtiolle nimeltä suomi yli 40 vuotta. Olen kyllä ansainnut sen pienen eläkkeeni, jonka avulla elätän edelleen itseni, ja maksan siitä eläkkeestäkin veroa.
Olen myös synnyttänyt kaksi veronmaksajaa tähän maahan, ja heidänkin jälkeensä on jo veronmaksajia. Olen kyllä ansainnut muutakin kuin pelkkää riistoa.

Tere Vadén

Toimituksen poiminnat