Astalo Astalo lyö takaisin.

Valtio vihaa ihmistä

  • Valtio vihaa ihmistä
  • Valtio vihaa ihmistä
  • Valtio vihaa ihmistä

Jos et Barcelonan metrossa halua nähdä jumalaisen kauniita ihmisiä suutelemassa toisiaan intohimoisesti, kannattaa tuijottaa lattiaa. Ylitsevuotavan seksuaalista suutelua julkisissa tiloissa eivät harrasta vain teinit, vaan kaiken ikäiset ihmiset.

Barcelona on yksi lempipääkaupungeistani Euroopassa. Kaupunkikulttuuri on elävä, intohimoinen ja vapaa – täysin erilainen kuin Helsingissä, jossa varmuuden vuoksi on päätetty kontrolloida ja kieltää kaikki. Se loppu mikä ei ole kiellettyä, on vähintään paheksuttavaa. Kaiken kieltäminen perustuu siihen ajatukseen, ettei ihmisille voi antaa vapauksia minkään suhteen, sillä nämä moraalittomat paskiaiset pilaavat kaupungin kuitenkin välittömästi.

Valtiot kautta maailman vihaavat kansalaisiaan. Tai jos eivät vihaa, vähintään pelkäävät. Kansaa kannattaakin pelätä, jos sitä kontrolloi mielettömillä säädöksillä, jotka sotivat yksilön moraalitajua vastaan. Valtion tarve kontrolloida yksilöitä kuitenkin vaihtelee maittain. Helsingissä Suomen valtion kontrolli ja siitä kumpuava ihmisvihamielinen asenneilmapiiri korostuvat verrattaessa sitä Etelä-Eurooppaan.

Millainen sitten olisi hyvä kaupunki? Kenelle kaupunkitila kuuluu? Ketkä siellä saavat näkyä, olla ja toimia?


Barcelonan ja Helsingin eroista silmiinpistävin liittyy juuri julkiseen tilaan. Barcelonassa julkiset tilat houkuttelevat pysähtymään, viettämään aikaa rahaa kuluttamatta, keskustelemaan kanssaihmisten kanssa. Penkkejä (ja katetuissa tiloissa sohvia) on kaikkialla, leikkipaikkoja on kaikkialla, avoimia wifejä on kaikkialla. Julkisissa kulkuvälineissä osalla istuinpaikoista, useimmissa kauppakeskuksissa ja kahviloissa on latauspistokkeet, sillä lähes kaikilla on nykyään mukanaan jatkuvasti laite, jonka akku on lopussa. Ympäriinsä istuskelevia, laitteitaan lataavia ihmisiä ei nähdä uhkana.

Helsingissä vartijat hätyyttelevät julkisissa tiloissa hengaavia teinilaumoja pois, penkit on varattu maksaville asiakkaille ja laitteensa ladatakseen saa etsiä valvomatta jäänyttä pistoketta, jonka ääressä kyykkiä. Kuka senkin sähkön maksaa, häh?

Kaiken ikäiset ihmiset viettävät Barcelonassa aikaansa kaupunkitilassa. Lapset otetaan mukaan kaikkialle, ja puolilta öin puistot ja kaduilla sijaitsevat leikkipaikat ovat vielä täynnä palloa potkivia, juoksevia ja huutavia lapsia. Ketään ei hyssytellä tai kielletä jatkuvasti, lapsia ei nähdä välttämättömänä ikävänä välivaiheena kohti uusia veronmaksajia, vaan näiden olemassaoloa juhlitaan. Lasten tiloja eivät ole vain päiväkodit ja sopivat harrastuspaikat, vaan lapset juoksevat mukana siellä missä aikuisetkin liikkuvat.

Helsingissä Koffin puistosta valitetaan jatkuvasti (kelatkaa, ihmiset kehtaavat viettää aikaa siellä!) ja Baanan alkupään skeittiteos yritettiin tuhota sen aiheuttaessa ”häiriötä” lähitalojen asukkaille. Lapset eivät ole tervetulleita julkisiin tiloihin remuamaan, ja maksuttomia leikkipaikkoja leikkipuistojen ulkopuolelta saa hakemalla hakea. Turhaan.


Ympäriinsä istuskelevissa vanhuksissa ja teineissä pitää Barcelonassa silmään se, ettei kukaan dokaa. Baareissa ja terasseilla Estrella kyllä virtaa, mutta vaikka olutta on saatavilla valvomattomista automaateista, eivät teinilaumat juopottele ostareilla. Kannabiksen hallussapito ja käyttö on pienissä määrin ok (periaatteessa kaikkien huumausaineiden käytössä ja hallussapidosta voi Espanjan lain mukaan saada rangaistuksen, mutta vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vasta 40g hasismäärän hallussapito on rangaistava) ja dänkki palaakin suhteellisen vapautuneesti kaduilla. Kukaan ei kuitenkaan ördää tai piikitä kannabista varpaiden väleihin leikkikentällä.

Helsingissä on turha etsiä Töölön ulkopuolelta yli 70-vuotiaita ihmisiä istumassa julkisissa tiloissa keskustelemassa ilman alkoholia. Deekuja löytyy sen sijaan joka puskasta, idän ja pohjoisen ostareilla hengaavat teinit ovat aikaa sitten siirtyneet energiajuomista kirkkaisiin ja vaikka hatsi palaa toki meilläkin, täällä se palaa puskissa salaa ja valtio käyttää järjettömiä määriä resursseja pössyttelijöiden jahtaamiseen.

Myös katutaide kukoistaa Barcelonassa. Suljettujen liiketilojen edustat ja betonipinnat täyttyvät mitä näyttävimmistä teoksista, eikä verorahoja tuhlata niiden jatkuvaan buffaamiseen. Kaupunki näyttää asukkailtaan: kirjavalta, elävältä, värikkäältä.

Helsinki käytti vuosina 1998-2003 Stop Töhryille-kampanjaan 6,5 miljoonaa euroa. Hanke oli floppi ja lakkautettiinkin vuonna 2008. Vaikka hanke muutamaksi vuosiksi tekikin betonipinnoista harmaankirjavat, ei graffitikulttuuri kuollut ja Suvilahden graffitiaita valittiin vuoden 2009 helsinkiläiseksi kulttuuriteoksi.


Kontrolli tunkee elämiimme joka suunnasta. Kantava ajatus suomalaisessa yhteiskunnassa tuntuu olevan se, ettei ihmisille voi antaa mitään kivaa, sillä ne kuitenkin tuhoavat sen välittömästi. Niin kauan kuin olemme ulkoisen kontrollin alaisuudessa, ei sosiaalinen moraalikäsitys pääsekään kehittymään tasolle, jolla se voisi olla hierarkiattomassa yhteiskunnassa.

Valta-asetelmiin perustuvassa yhteiskunnassa ihmiset eivät ole koskaan todella tasa-arvoisia, ja suurin este toivotun moraalin ylläpitämiselle nykyisessä systeemissä onkin tasa-arvon puute. Niin kauan kuin olemme auktoriteettien alaisuudessa, voimme ulkoistaa moraalimme laille, uskonnolle tai määräyksille. Tällainen ajattelu alistaa ihmisen itsenäisen ajattelun auktoriteeteille ja siten aiheuttaa moraalin tason yleisen laskun.

Todella vapaa yksilö on moraalinen ja toteuttaa luontaisesti ihannetta ”tehkää muille kuten toivotte itsellenne tehtävän”. Valtio vihaa ihmistä ja saa meidät lakiensa puitteissa käyttäytymään päättömästi, unohtaen sisäisen moraalimme. Jokainen voi kuitenkin irtisanoutua hierarkioista ja kontrollista elämässään ja ottaa vastuun omista teoistaan. Kaupunkikulttuuri voisi olla Helsingissäkin ihmislähtöinen, värikäs ja elävä. Otetaan vastuu omista teoistamme ja elämistämme omiin käsiimme ja tehdään kaupungeistamme eläviä jälleen kerran.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Joo, mutta kyllä keskiolut pitää ehdottomasti siirtää ALKO:on!

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Graffitien kustannukset joutuvat maksamaan asukkaat vuokrissaan ja yhtiövastikkeissaan. Jotkut taloyhtiöt joutuvat maksamaan graffitien siivoamisesta kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Samoin graffitin harrastajat nostavat joukkoliikenteen lippujen hintoja, ja näin nostavat työmatkan kulkijoiden kustannuksia, kun jostain syystä nämä Suvo Auvisen kaverit haluavat vahingoittaa Etenkin VR:n omaisuutta. Vuokrat ja hinnat nousevat. Suvi Auvinen on onnessaan.

Graffitien ja tussipiirustusten teko on tosi järkevää toimintaa. Yhtä järkevää toimintaa, kuin jos kävisi rikkomassa ikkunoita taloista. Kummastakin tulee kustannuksia, ja tekijä saa sitten jotain kiksejä ja adrenaliinia vereen.

Graffitien tekohan on vihamielistä kiusantekoa, ja verrattavissa lähinnä koulukiusaamiseen. Tahallaan vahingoitetaan vain toisten omaisuutta ja aiheutetaan ihmisille kärsimyksiä.

No, jotkut vihaavat siivojia ja huoltmiehiä, jotka näitä graffiteja ja työhryjä sitten joutuvat siivoamaan ja poistamaan myrkyllisillä aineilla. Nykyisin he ovat kyllä usein maahanmuuttajia, joten Suvi Auvinen tässä kehottaa nuoria aiheuttamaan maahanmuuttajille lisää ikävää lisätyötä.

Graffitien ja töhryjen tekeminen on täyttä idiotismia, ja suurempaa idiotisimia on vain kehottaa julkisesti niiät tekemään.

Käyttäjän suviauvinen kuva
Suvi Auvinen

Graffiteista ei tule kuluja jos niitä ei jatkuvasti pyritä poistamaan. Eivät ne siinä seinässä rahaa pyydä vaan tekevät ankeasta seinästä taidetta.

Mutta joo, minä tässä kehotan nuoria aiheuttamaan maahanmuuttajille ikävää lisätyötä ;___; Sisälukutaito <3

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Eipä esimerkiksi nuo Mäkelänkadun vanhojen talojen rapatut seinät mitää tylsiä ole. Kuitenkin ne olivat takavuosina jatkuvan graffitihyökkäyksen kohteena, joka aiheutti valtavat kustannukset taloyhtiöille. Tässä on vielä se ilmiö, että jos grafitia tai töherrystä ei poista, niin siihen alkaa ilmestyä pian lisää töherryksiä viereen.

Graffitin teko on vihan ilmaisua. Eikä siinä taloja vihata, vaan niissä asuvia ihmisiä, joita halutaan vahingoittaa. Se on tavallisiin pienituloisiin ihmisiin kohdistuvaa ihmisvihaa.

Käyttäjän suviauvinen kuva
Suvi Auvinen Vastaus kommenttiin #8

Kamoon. Vaikkei ymmärrä jotain, ei tarvitse lähteä tekemään ja jakelemaan päättömiä analyysejä. Ei graffiti ole vihaa ihmisiä kohtaan.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #8

Jos antais jengin rauhassa tehdä niitä graffiteja, ne olis kauniimpia. Miksi vihaat kauniita pintoja?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola Vastaus kommenttiin #18

Kun Seppo Lehto Tampereella koristelee ympäristönsä hakaristeilla, niin kyllä kaikki sen vihaksi tulkitsevat. Vai onko Seppo Lehtokin "taitelija", joka vain ottaa julkista tilaa haltuunsa?

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen Vastaus kommenttiin #29

Kyllä siitä vielä kunnollinen tulee. " Ruskea salkku ja takki,kumisaappaat ja lippalakki ".

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #18

Olisko se kuitenkin pintojen omistajan/haltijan asia, mitä niihin haluaa?

Taide on makuasia, joten sellaisen tekeminen luvatta on pellehommaa.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula

Saako sinun kotioveasi tulla koristelemaan vaikka vaalimainoksilla?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kutsuit Barcelonaa automaattisesti "pääkaupungiksi". Se on omiakin pääkaupunkisuosikkejani Edinburghin ohella.

Käyttäjän suviauvinen kuva
Suvi Auvinen

Se on Katalonian alueen pääkaupunki. Anarkistina kunnioitan alueiden ihmisten itsemäärittelyä enemmän kuin teennäisiä valtioiden rajoja.

Susanna Kaukinen

No on se siinä sivussa myös anarkistien epävirallinen maailmanpääkaupunki, jos sen haluaa sillä tavalla pukea, kuten tiedät.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minä haluaisin vertailussa ensiksi erotella ne asiat, jotka julkisen tilan olemuksessa johtuvat maantieteellisistä eroista.

On jotenkin hedelmätöntä miettiä, miksi joku on jossain jotenkin tai preferoida ottamatta huomioon, että kulttuuri on sidoksissa myös ympäristöönsä.

Eräs uusi vuosi minä kävelin Helsingin keskustassa ja se oli kuollut. Pakkasta oli toki 27 astetta ja koska itse koen, että pakkasta kauniimpaa asiaa tällä planeetalla tuskin on, kävelin toki mieluusti ulkosalla.

En ole koskaan pitänyt Helsingistä niin paljon kuin silloin. Täysin antautunut ja hiljainen.

Ei ole hyviä kaupunkeja. Kaupunki on ihmisen sairaus. Sairaus, jota ilman on vaikea elää. Loinen, jonka poistaminen tappaa.

Kontrolli on pelonilmaus. Se on pelkoa siitä, että ilman sitä Helsinki vajoaa siihen suohon, josta se on kaivettu. Sitä on suomalainen eurooppalaisuus. Usko siihen, että kun vaan on tarpeeksi rautainen ote juntista, se on riittävän lähellä ideaalia, ja sitä kautta tulee muutos.

Miten se oikeastaan eroaa menneisyyden -laistamisista ja -listämisistä?

Viime viikonloppuna kävelin Helsingin keskustassa vodkapullo kädessä, puhuin kieliä ja nauroin. Eräs Venäläinen tyyppi kysyi mitä tapahtuu jos poliisi löytää minut pullo kädessä toikkaroimassa. En osannut tarkalleen vastata. Epäilin, ettei paljoakaan jos luopuisin suosiolla. Yhtäkään töykeää ihmistä en kohdannut.

Paitsi sitten lopulta Sellossa jonkun yökerhon edessä nuokkuessani joku uhkasi tuoda aseen ja ampua kaikki. Tai ainakin portsarit. Ei lukenut uutisissa mitään, joten ei tainnut tapahtua.

Käyttäjän suviauvinen kuva
Suvi Auvinen

Tietysti on ihana istua yöllä ulkona, kun lämpöä on 20 astetta eikä esimerkiksi sada räntää. Mielestäni maantieteelliset erot eivät kuitenkaan ole avainasemassa tässä, vaan vinoutunut ihmiskäsitys.

Olen perustavalla tavalla eri mieltä siitä, ettei olisi olemassa hyviä kaupunkeja. Kaupungit ovat muodostuneet ihmisten omasta toimesta, eikä nykyistä kaupunkirakennelmaa ole mielestäni syytä purkaa. Minä voin kaupungissa hyvin.

Suomessa täysi-ikäisten harjoittama julkijuopottelu on poliisin sallimaa, mutta se ei tee siitä sen enempää kannustettavaa toimintaa.

Matti Hirvonen

"Kaupungit ovat muodostuneet ihmisten omasta toimesta"

Kuten nimenkin etymologia viittaa, kaupungit olivat kaupan keskuksia eivätkä syntyneet "ihmisten omasta toimesta" yhtään sen enempää kuin valtiotkaan.

Se, että sinä voit kaupungissa hyvin ei poista mihinkään sitä ristiriitaa, että nykyisessä kaupunkirakenteessa kaupunki on yhtä riippuvainen maaseudusta kuin länsimaat kehitysmaiden riistosta. Kaupunki loisena oli hyvä vertauskuva.

Onhan se kivempaa olla hyvinvoivassa länsimaassa kuin köyhässä kehitysmaassa, mutta silti olisi hyvä tunnistaa oma asemansa eri valtasuhteissa myös tällä tasolla.

Käyttäjän suviauvinen kuva
Suvi Auvinen Vastaus kommenttiin #11

Fair enough. Tietysti kaupungit ovat kaupan keskuksia ja niiden ympärille rakentuneet, mutta on kuitenkin ihmisille luontaista pyrkiä laumoihin ja yhteisöihin. Onko kaupunki liian iso laumaksi tai yhteisöksi? Mahdollisesti. En kuitenkaan fanita primitivistipositiota, jossa kaupungit nähdään jonain absoluuttisena pahana, joka täytyy tuhota. En minä haluaisi maanviljelijäksi, eikä kaupunkien loisasetelma mielestäni purkaudu sillä, että lopetetaan kaupungit. Tietysti ihmisten työtä täytyy kompensoida järkevästi, mutta eivät kaikki voi viljellä öljyhamppua.

Ei kai suomalaisen kontrolliyhteiskunnan kritisointi ole pois kehitysmailta? Jos lähdetään siitä, ettei mitään voi arvostella, koska aina on joku jolla on asiat huonommin, jäävät valkoihoiset länsimaiset anarkistit istumaan kädet sylissä jotteivät vahingossa keskity johonkin epäoleelliseen.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #13

Imperialismin kysymys on pirullinen ratkaistava. Heitin jo turhautumispäissäni piruuttani, että riistettyihin maihin pitäisi lähettää sisseille kehitysapuna kalashnikoveja, kun MEND on saanut Nigeriassa nostettua öljyn hintaa suoralla vastarinnalla sen jälkeen kun Shell hirtti rauhanomaisten mielenosoitusten johtajat.

Jos riistetyissä maissa olisi tarpeeksi vahvat sissiliikkeet, jossain vaiheessa olisi halvempaa maksaa asioista oikea hinta sen sijaan että maksaa yhtä paljon siitä turvallisuuden ylläpidosta.

Turhautuneen mielen ajatus, mutta tulipa nyt mainittua tässä. Siitähän ei mihinkään pääse, että kun Suomen viennistä hyvin tärkeä alue on öljyjalosteet, että me ollaan kyynerpäitä myöden siinä veressä, mitä mm. Ollilan Shell riistäessään kylvää.

Matti Hirvonen Vastaus kommenttiin #13

Kontrolliyhteiskunnan kritisointi ok ja hyvä, mutta ei tämäkään kyllä hyvältä vaikuta, että kaupungit selitetään ihmisten "luontaisella laumatarpeella" (miksei samalla selityksellä perustella myös valtiota?) ja sitten olkiukko "primitivismipositiosta" ja "fanittamisesta". Ei näin.

"Loismaisen kaupungin" vastakohta ei ole "maanviljelijä", koska molemmat ovat osa samaa kudosta, kun viljelijä, tai siis maatalousyrittäjä, tuottaa nimenomaan kaupungille.

Kysymys toimeentulosta on materiaalinen kysymys ja kaupungin suhde sen ulkopuoleen on siinä yksi tekijä, jota ei voi ohittaa sillä, että mulla nyt on kaupungissa kivaa.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #13

Mikään yli 100 henkilön yhteisö ei ole oikeastaan yhteisö, vaan jotakin mikä parhaimmillaankin yrittää olla yhteisö. Joukkoutuminen on luonnollista ihmiselle. Kaupungistuminen on kuitenkin askel pois "luonnolliselta mukavuusalueelta" ja ihmiskäytöksen häiriöt ovat väistämättä kiinni siinä ympäristössä.

Valkoihoinen länsimainen anarkisti on mahdollisesti se, jolla on vähemmän valtaa omaan elämäänsä. Että hän on samanlainen tuote kuin jollaisten kuluttujana ja tuottajana hän on. Menneisyydetön, esi-isätön, uskoton. Kaikki on istutettua: "Valkoihoinen", "Länsimainen", "Anarkisti". Hän on se maidontuotantoon jalostettu lehmä siellä lypsykoneessa. Hän vaan sekoittaa teräskattoisessa navetassaan metri kertaa kaksi kokoisen aitauksensa tuottaman turvallisuuden vapauteen, vaikka se on oikeastaan vapautta vain siinä aitauksessa. Siinä lypsykoneessa. Hän on vapaa sanomaan siinä mitä tahansa. Vapaa potkimaan pilttuunsa laitoja. Mitä tahansa, kunhan se ei haittaa maidontuotantoa. Jos hän aidosti uhkaa maidontuotantoa, tasaisesti kuopissa etenevä, sisältä lämmin, taidokkaita hymiöitä ja ihmisarvoista kivutonta loppua lupaava teurausauto peruuttaa pihaan.

Kenellä asiat oikeastaan ovat hyvin ja kenellä huonosti? Mitä niistä taidoista tai tiedoista ja uskomuksista, joita sinulla on, olet aidosti itse valinnut? Ovatko ne objektiivisen hyviä, vai ovatko ne hyviä, koska ne ovat sinun?

Jossain vaiheessa pohdintaa törmää siihen, että haluamme lopulta asioita, joita apina takaraivossa haluaa. Se haluaa olla turvassa tekemättä mitään, se haluaa naida, syödä itsensä läskiksi ja vältellä kuolemaa ikuisesti, se haluaa jälkikasvunsa selviävän, vaikkei mitään rationaalisia edellytyksiä olisikaan. Vaikka sen ympärille kasvavat rituaalit ja välineet olisivatkin hurjasti poikkeavia riippuen maantieteellisestä tai ajallisesta lokaatiosta, ne ovat siellä ytimessään samoja.

Koska se haluaa, sitä on helppo kontrolloida. Se menee sankoin joukoin sen äärelle, joka lupaa kaikkea edellä. Se luopuu kaikesta, uhraa kaiken, huijaa ja neuvottelee jos vain edellämainitut taataan edes paperilla tai lupauksissa.

Pistää miettimään, että ehkä joku päivä katsotaan, että se ei ollutkaan joku Stalin tai Hitler, joka olisi pitänyt abortoida.

Ei kumpikaan, vaan Freud.

Koko ajan varmempi olen siitä, että liikkeen täytyy olla halusta kohti tarvetta. Että se on joko vapaaehtoista tai pakollista. Ja sen ollessa pakollista, apina on voittanut.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #46

Yeah, well...

Dunbarin luvun otan kyllä vakavasti. Yli 150 hengen yhteisöt ovat dramaattisesti eri sorttisia kuin pienemmät.

Mutta miljoonien kyseessä ollen: mielestäni on kyllä parempi, että jollakulla on väkivallan monopoli, kuin että kenelläkään ei ole.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #11

Jep, keskuksen ja periferian sovittamaton ristiriita.

Susanna Kaukinen

Raflat on kauheita paikkoja, mä en ainakaan jaksa niitä. Liikaa sääntöjä ja joku hemmetin poliisi siellä aiheuttamassa aggressoita.

Sattumalta tän tänään koostin twitteriin ja faceen...

Pari syytä miks nurtsi voittaa raflan 6-0.

1) enemmän tilaa
2) parempaa seuraa
3) edullista
4) saa polttaa
5) ei jonoja
6) ei lennä ulos
7) ei tuu pilkkua
8) saa maata
9) saa nukkua
10) voi valita musan ite

Jukka Mäkinen

Unohdit sen tärkeimmän. Nurtsi on jäässä 6 kuukautta.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Minut tuli kyllä poliisi karhaamaan puistosta,kunpidin siellä omaa konserttia. Ihmiset ikäänkuin kasvaa kieltoihin ja määräyksiin,kun tämä yhteiskunta nyt on sellaine suvaitsematon . Hämärää ja harmaata Suomalaiselle,ei mitään ulkomaan haihattelua.

Olavi Mansikka

Tuskimpa se valtio vihaa... vaan valtion virkamiehet jne. Kun valtio ei ole ihminen ei eläin ei kasvi. eikä mikään elävä olento niin tuskimpa voi vihaa tuntea.

Käyttäjän suviauvinen kuva
Suvi Auvinen

Valtio = kaikki sitä ylläpitävä. Lainsäätäjät, niiden valvojat (poliisi), poliitikot, kaikki epäterveet valtahierarkiat.

Olavi Mansikka

valtioon kuulu myös kansa. ilman kansaa ei olis valtiota. No mikäs se sun vaihtoehto olisi? täysi anarkia ja epäjärjestys?

Käyttäjän suviauvinen kuva
Suvi Auvinen Vastaus kommenttiin #24

Antiautoritäärinen, hierarkiaton yhteiskunta. Anarkia on järjestystä, ei epäjärjestystä. Anarkiassa puuttuvan johtajat, eivät säännöt.

Olavi Mansikka Vastaus kommenttiin #33

ja kuka päättää säännöistä? miten varmistat että jokainen osallistuu päätöksen tekoon? milloin sääntöjä tulee muuttaa? Miten ne jotka eivät osallistu heidän mielipide valitaan.

Jos nyt oletetaan että järjestettäisiin kansanäänetys kysymyksestä hierarkiton yhteiskunta versus nykyinen. äänestysprosentti olisi esim 70%. 67% kannataisi äänensä antaneista nykyyhteikuntaa joka olisi tällöin enimmistön tahto lopettaisitkos ja taipuisitkos enimmistön tahtoon? pienessä mittakaavassa ajatuksesi voi toimia ei valtakunnan.

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #35

Äläs nyt viitti. Sveitsissä on valta ollut kansalla vuodesta 1848 lähtien ja hyvin toimii.

Olavi Mansikka Vastaus kommenttiin #40

Tuskimpa ihan kaikesta kansa päättää. hiukan yksipuolista tietoa tällä hetkellä. Huvittavaa kun te anarkistit joksi itseskin nimeät ette pysty ryhmänä esiintymään. toisessa keskustelussa toit esille että Auvinen puhuu jonkun toisen mielipiteitä...

Käyttäjän suviauvinen kuva
Suvi Auvinen Vastaus kommenttiin #42

No nyt kyllä kiinnostaa että kenen mielipiteitä puhun?

OT: En ole tainnut koskaan sanoa, että olisin Kaukisen kanssa samaa mieltä asioista, vaikka hän kutsuukin itseään myös anarkistiksi. Eivät meidän näkemysristiriitamme ole siis sen huvittavampia kuin se, jos alkaisin kutsua itseäni Olavi Mansikka Nuoremmaksi ja olisin kanssasi eri mieltä asioista.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #40

Naisetkin ovat päässeet Sveitsissä äänestämään monin paikoin jo 1970-luvulta lähtien.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #45

Ei se äänestäminen vaan mitä sillä saa. Sillä joko saa jotain tai ei. Jos ei saa mitään, se on sama vaikka pikkulapsetkin saisi äänestää.

Susanna Kaukinen

Sä oot hyvä kirjoittaja, vaikka tässä on mun omaa perisyntiä, että tää on karvan verran liian pitkä. Mul käy sama ku on innoissaan jostain aiheesta ja ei vaan pysty olemaan sanomatta aiheesta liikaa.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

"The term "Zero Tolerance" appeared for the first time in a report in 1994.The idea behind this expression can be traced back to the Safe and Clean Neighborhoods Act, approved in New Jersey in 1973, of which inherits the same underlying assumptions.The ideas behind the 1973 New Jersey policy were later popularized in 1982, when a popular magazine published the broken windows theory of crime."

Luulen, että suomalaiset keksivät tämän jo kauan ennen USA:n neokonservatiiveja...

http://tinyurl.com/66ykbe

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Hyvä kirjoitus. Julkinen tila tosiaan voisi olla enemmänkin ihmisiä varten. Nythän se on lähinnä välitila jota pitkin siirrytään seuraavaan kohteeseen.

Mutta nuo graffitit. Niistä pitäisi antaa kuolemantuomio, ovat nimittäin sen verran rumaa "taidetta". Koulut keskenjättäneiden vastine kissantappotaiteelle. Jos oikein yritetään, löytänemme muita tapoja koristella ympäristöä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Viha on tunne. Valtiolla ei ole tunteita. Valtio ei siis vihaa ihmistä eikä mitään muutakaan.

Käyttäjän JyrkiSaari kuva
Jyrki Saari

Vallasväki kurmuuttaa rohjokansaa tunteakseen ylemmyyden tunnetta.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Sen kun tietäisi, että miten tämä kontrolliyhteiskunta on päässyt syntymään. Olisi hyvä käytäntö, jos tällä kieltojen ja rajoitusten tulvalla olisi jokin selkeä tavoite. Pitäisi tietää, että mikä se virkamiesten ihanneyhteiskunta oikein on, ja milloin tämä mattopommitus loppuu. Vai onko syy tosiaan vain siinä, että näillä rajoituksilla pyritään työllistämään ylikoulutettua kansakuntaa julkisen sektorin hallintovirkoihin?

Susanna Kaukinen

Puolueiden valta on karannut lapasesta ja sen seurauksia tässä nyt kärsitään. On aika sille, että puoluevalta saa valvontaelimeksi suoran demokratian, joka toteutetaan s.e. kansalaisaloitteista seuraa sitovat kansanäänestykset.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Se on kiva homma konttuurissa kaffeepannun vieressä,miksi siitä nyt vapaaehtoisesti luopuisi ?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Espanjassa näköjään lapset ovat heitteillä, jos kerran he vielä puoleltaöin riehuvat ulkona.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kataloniassa on tapana, että koko perhe lähtee iltalenkille puolilta öin.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Suomessa on tapana soittaa lastensuojeluilmoitus, jos naapurin lapset eivät nuku väliä klo 22.00 - 7.00.

Niko Sillanpää

Barcelonassa lukuisia kertoja käyneenä nuo graffitit/tagit ym. nykyurbaanighettosotkut ovat muuten aivan ihanan kaupungin vastenmielisimpiä puolia. Ehkä vastenmielisin lukuunottamatta viemärin hajua pidemmän kuivan vaiheen jälkeen. Kuten kaikissa muissakin kaupungeissa, pintojen sotkut rumentavat maisemaa ja heikentävät viihtyisyyttä. Hitto, jopa harmaa vesibetonipintakin on esteettisempi.

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Eipä tuo haittaa,jos rakkaus kukoistaa !

Toimituksen poiminnat